Mä kuuntelen Behemothia ja Stam1naa muun kuulokkeista niin lujaa että se hiljentäis päässä sinkoilevat ajatukset jos ne ei huutais niin lujaa. Istun selkä suorassa katsellen ulos, vaikka mut on sisältä lyöty kaksinkerroin lattialle. Nyt mä menen kirjastoon ja istun siellä muutaman tunnin lukien jotain sivistävää tai mielenkiintoista. Illalla kävelen loskan syleilemiä katuja pitkin kotiin enkä enää hymyile vastaantulijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
asiallista kommentointia, kiitos.